Ähtärin eläinpuisto

Ähtärin eläinpuisto
Ähtäri Zoo
Sijainti Ähtäri Suomi
Perustettu 1973
Toimintakausi ympäri vuoden
Eläinlajeja yli 50
Pinta-ala 60 ha [1]
Kävijämäärä 150 000–275 000 / vuosi
Organisaatio
Organisaatiomuoto osakeyhtiö
Omistaja Ähtärin Eläinpuisto Oy
Johtaja Arja Väliaho
Sidokset Ähtärin kaupunki omistaa suurimman osan yhtiöstä
Jäsenyydet EAZA[2], Suomen eläintarhayhdistys
Aiheesta muualla
Verkkosivut
Infobox OK

Ähtärin eläinpuisto eli Ähtäri Zoo on Ähtärissä Inhan kylässä sijaitseva eläinpuisto.[3] Puistossa on yli 50 eri eläinlajia, joista tunnettuja ovat erityisesti karhut ja Kiinasta tuodut isopandat. Suurin osa eläimistä on havumetsävyöhykkeelle tyypillisiä lajeja.[1] Ähtärin eläinpuisto on Euroopan eläintarhajärjestön jäsen ja osallistuu sen suojeluohjelmiin.[4]

Eläinpuiston perustamisesta lähtien sen suurin omistaja on ollut Ähtärin kaupunki. Vuonna 2018 kaupunki omisti eläinpuistosta 99,3 prosenttia.[5]

Eläinpuisto sijaitsee valtatie 18:n varrella noin viisi kilometriä itään kaupungin keskustasta. Eläinpuistolla on oma rautatieseisake, Eläinpuisto-Zoo.[3] Matkailualueella sijaitsevat Eläinpuiston leirintäalue ja hotelli Mesikämmen, jonka Ähtärin Eläinpuisto Oy omistaa.[6] Ähtärin Eläinpuisto Oy:llä oli vuonna 2020 noin 50 vakituista työntekijää.[7]

Ennen pandojen saapumista eläinpuistossa kävi vuosittain 150 000–180 000 vierailijaa.[4][8] Ensimmäisen pandavuoden (2018) kävijämäärä oli 275 000.[9] Vuonna 2023 puiston kävijätavoite oli 250 000.[10]

Historia

Eläinpuisto syntyi Ähtärin kunnanjohtaja Väinö Jaakolan aloitteesta, ja se on elävöittänyt pienen syrjäisen kunnan taloutta.[4] Ähtärin eläinpuisto avattiin 17. kesäkuuta 1973.[11] Puiston ensimmäinen eläin oli Köpi-niminen hirvi.[12] Petoeläimistä saapuivat ensimmäisinä sudet ja ilvekset.[13]

Perustamisesta lähtien Ähtärin eläinpuiston tavoitteena on ollut rakentaa eläimille tilavat ja luonnolliset elinolosuhteet. Tämän vuoksi puistossa on ensisijaisesti vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen lajeja.[14]

Aiemmin eläinpuiston yhteydessä sijaitsi Santerin seikkailumaa, joka tunnettiin myös nimellä Mini-Suomi.

Eläimet

Eläinpuistossa on yli 50 eläinlajia, joista suurin osa on talviseen ilmastoon sopeutuneita lajeja.[1] Karhujen lisäksi puistossa on esimerkiksi ahmoja, susia ja ilveksiä sekä erittäin uhanalaisia lumileopardeja,[15] jotka Korkeasaaren eläintarha lahjoitti Ähtärin eläinpuistolle 30-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2003.[12] Lisäksi puistossa on useita lintulajeja.[15]

Pandat

Ähtärin eläinpuiston pandatalo.

Keväällä 2016 kerrottiin, että eläinpuisto saisi vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan kunniaksi isopandoja Kiinasta. Ähtärin eläinpuiston ja Kiinan kansallisen pandahallinnon välinen sopimus pandojen vuokraamisesta allekirjoitettiin huhtikuussa 2017. Pandat saivat nimekseen Lumi ja Pyry.[16][17]

Lähteet

  1. a b c Kansainvälinen lajiensuojelutyö Ähtäri Zoo. Viitattu 10.10.2023.
  2. EAZA members eaza.net. Viitattu 9.4.2019.
  3. a b Saapuminen Ähtäri Zoohon Ähtäri Zoo. Viitattu 10.10.2023.
  4. a b c Koski, Anri: Ähtärin eläinpuiston perustaminen keskelle metsää oli mullistava ajatus Suomessa Yle Uutiset. 17.6.2013. Viitattu 31.3.2014.
  5. Kriisikunta Ähtäri pelaa pandoilla riskialtista uhkapeliä – miten käy, jos suuret kävijätavoitteet eivät toteudukaan? Seura.fi. 27.1.2018. Viitattu 9.7.2019.
  6. I.-Mediat Oy: Ähtäri Zoo Hotelli Mesikämmenen omistajaksi Ilkka. Viitattu 9.7.2019.
  7. Hantula, Riia: Ähtärin Eläinpuistossa aloitetaan yt-neuvottelut – jopa 20 työpaikkaa vaarassa Yle Uutiset. Viitattu 23.1.2020.
  8. Ähtärin eläinpuistolla hypevuosi takana Vitriini. 28.3.2019. Viitattu 10.10.2023.
  9. Leiwo, Hanne: Pandat Lumi ja Pyry kiinnostivat matkailijoita viime vuonna – Ähtärin eläinpuiston kävijämäärä nousi 100 000:lla Yle Uutiset. 9.1.2019. Viitattu 10.10.2023.
  10. Ala-Renko, Kati: Ähtärin eläinpuiston kesän odotukset ovat edelleen kotimaan kävijöissä, mutta kampanjoita tehdään myös Ruotsiin Yle Uutiset. 13.6.2023. Viitattu 10.10.2023.
  11. Historia Ähtäri Zoo. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 31.3.2014.
  12. a b Ähtärin eläinpuisto Discovering Finland. Viitattu 18.1.2023.
  13. Ekman, Mirva: Ähtäri keksi 50 vuotta sitten idean, jota paikalliset vastustivat, mutta moni kunta yritti matkia Yle Uutiset. 2.12.2022. Viitattu 10.10.2023.
  14. Eläinten pitonormeista Ähtäri Zoo. Arkistoitu 1.9.2014. Viitattu 31.3.2014.
  15. a b Eläimet Ähtäri Zoo. Viitattu 10.10.2023.
  16. Ähtärin pandat eivät ole Kiinan lahja Suomelle - vuokrahinta on yli 12 miljoonaa euroa Iltalehti. Viitattu 9.7.2019.
  17. Kakkori, Satu: Kalmari Kiinasta: Suomi saa pandoja ensi vuonna KSML.fi – Keskisuomalainen. 18.4.2016. Viitattu 20.4.2016.

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ähtärin eläinpuisto Wikimedia Commonsissa
  • Ähtärin eläinpuiston kotisivut
  • Ähtärin eläinpuisto Ylen Elävässä arkistossa
  • Jukka Lahtinen: Eläintarinoita Ähtäristä. Edita, 2002.
  • Vaahtera, Leena & Ahopelto, Timo: Ähtäri Zoo: 50 vuotta. [Ähtäri]: Ähtärin Eläinpuisto Oy, 2022. ISBN 978-952-94-7049-5

  • n
  • k
  • m
EAZA:n jäseneläintarhat
Yleisöakvaariot
Muut eläintarhat, -puistot
ja pysyvät eläinnäyttelyt
Lopettaneet
  • n
  • k
  • m
Historia
Ähtärin vaakuna
Kylät ja kaupunginosat
  • Kirkonkylä
  • Alastaipale
  • Hankavesi
  • Inha
  • Inhan tehtaat
  • Itä-Ähtäri
  • Kivijärvi
  • Kukkeenkylä
  • Liesjärvi
  • Myllymäki
  • Mäkikylä
  • Niemisvesi
  • Peränne
  • Ruha
  • Rämälä
  • Vehu
  • Vääräkoski
  • Ähtärinranta
Kulttuuri
Seurakunnat
Urheilu ja liikunta
Urheiluseurat
Liikuntapaikat
  • Honkiniemen kenttä
  • Liikuntahalli
  • Mesikämmen-kylpylä
  • Mustikkajärven pallokenttä
  • Mustikkavuoren liikuntakeskus
  • Otsonkoulun tekonurmi
  • Ähtärin Golf
  • Ähtäri-halli
  • Ähtärin liikuntahalli
  • Ähtärin jäähalli
  • Ähtärin pesäpallokenttä
  • Ähtärin urheilukenttä
Koulutus
Muuta