Eila Kelo

Eila Kelo

Eila Anneli Kelo (o.s. Aaltonen, s. 30. tammikuuta 1948 Raisio) on suomalainen entinen korkeushyppääjä ja viisiottelija. Hän edusti seuratasolla Tervakosken Patoa ja Viipurin Urheilijoita. Uransa hän lopetti kauden 1976 jälkeen.

Kelo voitti korkeushypyn Suomen mestaruuden vuonna 1970[1] ja piti kesäkuussa 1973 vähän aikaa hallussaan korkeushypyn Suomen ennätystä tuloksellaan 173 senttimetriä. Hän hyppäsi ennätyksekseen ulkona 174 senttiä (1975) ja hallissa 176 senttiä (1974). Kelolla on Kalevan kisoista yhteensä kaikkiaan 12 mitalia korkeushypystä ja viisiottelusta, jossa hän otteli ennätyksekseen 3607 pistettä vuonna 1973.

Kelo on yleisurheilun Suomen mestareiden Milla Kelon ja Niina Kelon äiti[2] ja toimi myös heidän valmentajanaan. Nykyään hän toimii yleisurheilun valmennustehtävissä Keski-Uudenmaan Yleisurheilussa.[1]

Työstään yleisurheilussa Eila Kelo palkittiin Euroopan Yleisurheiluliiton (EA) naisvaikuttajapalkinnolla vuoden 2009 saavutuksista. Hänelle on myönnetty Alfred Kordelinin säätiön lasten ja nuorten valmentajapalkinto kaksi kertaa, vuosina 1994 ja 2021[3].

Aikuisten ulkoratojen SM-mitalit

  • Korkeushyppy
    • kultaa 1970
    • hopeaa 1962, 1966, 1971, 1972, 1974, 1975
    • pronssia 1969
  • Viisiottelu
    • hopeaa 1973
    • pronssia 1969, 1974, 1975

Lähteet

  • Eila Kelo Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  • Toimela, Christina: Eila Kelolle EA:n tunnustus naisurheiluvaikuttajana. Yleisurheilun Kuvalehti, 26.3.2010, nro 2, s. 29. Tampere: Suomen Urheiluliiton julkaisut Oy.

Viitteet

  1. ↑ a b Tuore eläkeläinen keskittyy urheiluun (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ http://www.hs.fi/urheilu/a1470107834628 (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ↑ Eila Kelolle lasten ja nuorten valmentajapalkinto
Naisten korkeushypyn Suomen ennätyksen kehitys
Tulos Nimi Paikkakunta Päivämäärä [seli 1] Huomautuksia
150 Irja Lipasti Seinäjoki 10.9.1933
151 Seija Pöntinen Helsinki 1951
152 Sisko Heikkilä Kouvola 1952
153 Seija Pöntinen Simpele 1952
154 Seija Pöntinen Heinola 13.9.1953
154 Raija Eerola Iitti 1956
154 Leena Kaarna Jönköping, Ruotsi 20.7.1958
154 Sisko Lahdensuo Jönköping, Ruotsi 20.7.1958
155 Leena Kaarna Karhula 1958
156 Leena Kaarna Simpele 14.9.1958
157 Sisko Lahdensuo Lapua 15.7.1959
160 Leena Kaarna Parikkala 12.7.1959
162 Riitta-Maija Soppi Oslo, Norja 1960
163 Leena Kaarna Mikkeli 1961
164 Riitta-Maija Soppi Praha, Tšekkoslovakia 24.6.1961
165 Leena Kaarna Lappeenranta 20.8.1961
165 Leena Kaarna Lappeenranta 18.8.1962
166 Leena Kaarna Imatra 1963
168 Leena Kaarna Joutseno 9.6.1963
168 Leena Kaarna Oulu 15.8.1964
170 Leena Kaarna Helsinki 12.9.1964
170 Eila Kelo Helsinki 26.5.1973
173 Eila Kelo Helsinki 6.6.1973
174 Heleena Kullas Saarijärvi 23.6.1973
175 Susann Sundkvist Helsinki 4.6.1974
176 Susann Sundkvist Firenze, Italia 7.6.1974
176 Susann Sundkvist Oslo, Norja 25.6.1974
176 Susann Sundkvist Helsinki 17.8.1974
181 Susann Sundkvist Sotši, Neuvostoliitto 22.9.1974
184 Susann Sundkvist Lüdenscheid, Länsi-Saksa 12.7.1975
186 Susann Sundkvist Ateena, Kreikka 22.8.1975
186 Susann Sundkvist Bydgoszcz, Puola 22.6.1976
187 Susann Sundkvist Kuortane 26.6.1976
190 Minna Vehmasto Vantaa 12.7.1981
191 Minna Vehmasto Pori 1.7.1983
192 Hanna Mikkonen Tampere 12.6.2005
193 Linda Sandblom Kuortane 25.6.2016
194 Ella Junnila Turku 11.6.2019 [seli 2]
195 Ella Junnila Tampere 3.7.2019 [seli 3]
196 Ella Junnila Toruń, Puola 7.3.2021 Hallissa. [seli 4]
Lähteet
  • Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
  • Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984–2009. Otava.
  • Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
  • Suomen ennätykset: Korkeus tilastopaja.eu. Tilastopaja Oy. Viitattu 14.12.2022.
Viitteet
  1. ↑ osa päivämääristä Tilastopajan urheilijatietokannoista
  2. ↑ Viimeisellä yli! Ella Junnila hyppäsi Suomen ennätyksen korkeushypyssä – katso video huippusuorituksesta Yle Urheilu. 11.6.2019. Viitattu 3.7.2019.
  3. ↑ Junnila ylitti SE:n 195 lyhyellä vauhdilla: ”Hölmistyin, sehän meni yli”, Hurske: Nyt harmittaa Yleisurheilu.fi. Viitattu 3.7.2019.
  4. ↑ "Herranjestas, tämä on aivan mahtavaa" – Käsittämätön suomalaisilta! Lotta Kemppinen EM-hopealle, Ella Junnilalle pronssia SE-tuloksella Yle Urheilu. 7.3.2021. Viitattu 14.12.2022.