Kütahya

Kütahya Cotyaeum^[1]

Kütahya
Koordinaatit: 39°25′N, 29°59′E
Valtio	Turkki
Maakunta	Kütahyan maakunta
Korkeus	1200 m
Väkiluku (2000)	166 665
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kütahya on kaupunki ja samannimisen maakunnan keskus Länsi-Turkissa. Vuoden 2000 väestönlaskennassa siellä oli noin 166 665 asukasta, arvio vuodelle 2018 on 246 315.^[2]

Maantiede ja historia

Kaupunki sijaitsee Porsuk-joen varrella. Sen viereisen kukkulan laella on keskiaikaisen linnan rauniot. Sen kautta kulkee kauppareitti Marmaran aleelta Mesopotamian tasangoille, ja kaupungin merkitys on vaihdellut vuosisatojen varrella kauppareittien suosion myötä. 1800-luvulla se jäi läheisen Eskişehirin kaupungin varjoon.^[1]

Keskiajalla Kütahya kuului Bysanttiin. Seljukit valtasivat sen 1000-luvun lopulla. Se oli itsenäisen ruhtinaskunnan pääkaupunki vuodesta 1302 vuoteen 1429, jolloin ottimaanit valtasivat sen. Joukko unkarilaisia pakolaisia, joiden joukossa oli vapaustaistelija Lajos Kossuth, piti kaupunkia turvapaikkanaan vuosina 1849-1951.^[1]

Kütahyan korkeus merenpinnasta on 1200 m.^[3] Eğrigöz-vuoren rinteillä on kuumia lähteitä, joihin on tehty kylpylöitä.^[4]

Talous ja liikenne

Kütahyaa ympäröivällä maaseudulla viljellään viljaa, hedelmiä ja sokerijuurikasta, ja harjoitetaan karjanhoitoa. Lähistöllä on merkittävät ruskohiilivarat, joita louhitaan Tunçbilekissa ja Değirmisazissa, ja merenvahaa, josta tehdään piippuja ja muita esineitä.^[1]

Kütahyan alueella on keramiikan tekoon soveltuvaa savea, josta on tuotettu laattoja ja astioita vuosisatojen ajan. Vanhimmat laatat, joiden valmistusaika tunnetaan, ovat Kurşunlun moskeijassa vuodelta 1377. Keramiikan kukoistuskausi oli 1600- ja 1700-luvulla.^[5] Uutuusjuoma kahvin suosio loi tarvetta uudelnlaisten kuppien tuotannolle. Armenialaisten kauppareittien varrella sijaitsevan Kütahyan keramiikasta tuli kuuluisaa Euraasian alueella. Monivärisiin keramiikan kuvioihin saatiin vaikutteita intialaisista tekstiileistä. 1700-luvun puolivälissä Kütahyan keramiikka sai kuitenkin kilpailijoita Meissenistä ja muualta Keski-Euroopasta, ja Liverpoolissa 1755 keksitty painokuvien käyttäminen koristeluun teki kuviollisista esineistä paljon entistä halvempia.^[6]

Kütahya Zaferin lentoasemalle on sekä kansainvälisiä että kotimaan lentoja.^[7]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Kütahya Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.11.2019.
↑ Thomas Brinkhoff: Turkey - Provinces and Major Cities Citypopulation. Viitattu 17.11.2019.
↑ General Information Kütahya. Viitattu 17.11.2019.
↑ KÜTAHYA IS A CITY OF TALENTS… ITS INHABITANTS ARE AS WELL-VERSED IN TELLING LEGENDS AS THEY ARE IN MAKING TILES. Sky Life. 2015. Viitattu 21.11.2019. ^{[vanhentunut linkki]}
↑ Kütahya Tiles and Ceramics Collection Pera Museum. Viitattu 21.11.2019.
↑ Yolande Crowe: Kütahya ceramics and international Armenian trade networks Victoria & Albert Museum. 2011. Viitattu 21.11.2019.
↑ Kutahya Zafer Airport Airportia. Viitattu 17.11.2019.