Keisarisarvinokka

Keisarisarvinokka
Naaras
Uhanalaisuusluokitus
Vaarantunut [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Sarvinokkalinnut Bucerotiformes
Heimo:	Sarvinokat Bucerotidae
Suku:	Kaksisarvinokat Buceros
Laji:	bicornis
Kaksiosainen nimi
Buceros bicornis (Linneaus, 1758)
Katso myös
Keisarisarvinokka Wikispeciesissä   Keisarisarvinokka Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Keisarisarvinokka eli kaksisarvinokka (Buceros bicornis) on kaakkoisaasialainen suuri sarvinokkien heimoon kuuluva lintu. Se on sarvinokkien heimon suurin laji. Keisarisarvinokka on Malesiassa Sarawakin osavaltion ja Intiassa Keralan osavaltion kansallislintu. Keisarisarvinokka voi elää vankeudessa jopa 50 vuoden ikäiseksi.

Koko ja ulkonäkö

Keisarisarvinokka kasvaa pituudeltaan 95–120 cm pitkäksi ja siipien kärkiväliltään jopa 152 cm kokoiseksi. Keisarisarvinokat kasvavat tavallisesti 2,15–4 kg:n painoiseksi. Näkyvimpiä piirteitä ovat suuri keltaisenoranssi ja musta keratiinista muodostunut "sarvi", joka on koiraalla suurempi kuin naaraalla sekä valkoiset pyrstösulat joissa on musta raita. Siivet ovat pääasiassa mustat mutta siipien reunat ovat valkoiset sekä siipien sisäpuolella on valkoinen raita. Niska on valkoinen. Ohimot, posket, leuka, silmien ympärys ja nokan alku ovat mustat sekä kaula ja rinta ovat valkoisia. Jotkin höyhenet näyttävät keltaisilta, mutta se johtuu rauhasten tuottamasta öljystä. Kyljet, vatsa ja selkä ovat mustia. Jalkojen ympärys on valkoinen ja jalat ovat harmaat. Suuren, mutta sisältä onton nokan ylempi puoli on oranssinkeltainen ja alempi osa valkoinen. Naaraat ovat koiraita pienempiä ja niillä on punaisten silmien sijaan siniset silmät.

Elinalueet

Keisarisarvinokkan levinneisyysalue on melko laaja, ja niitä tavataan Kiinassa Intiassa, Nepalissa, Bhutanissa, Myanmarissa, Thaimaassa, Laosissa, Vietnamissa, Kambodžassa, Malakan niemimaalla sekä Sumatralla.^[2]

Elinympäristö

Keisarisarvinokkien elinympäristö on korkealla sademetsien katolla. Ne voivat löytää suojaa puiden rei'istä, ja ne voivat tutkia laajan alueen sademetsää yhden ainoan päivän aikana ruoanetsintämatkoillaan.

Ravinto

Keisarisarvinokat syövät pääasiassa hedelmiä. Ne saattavat kuitenkin syödä myös pieniä nisäkkäitä, lintuja, liskoja, käärmeitä ja hyönteisiä.

Lisääntyminen

Pesä ja pesiminen

Keisarisarvinokat pesivät puun onkalossa. Naaras rakentaa pesän koloon. Kun naaras on valmis munimaan, se menee puunkoloon, minkä jälkeen koiras kerää muta-, savi- ja ulostekappaleita ja muuraa pesäaukon kiinni lähes täysin. Muuriin jätetään pieni aukko jotta koiras voisi tuoda naaraalle ruokaa, kun naaras on munimis- ja hautomisvaiheessa. Muuri on suojana saalistajilta.

Muniminen ja haudonta

Naaras munii 1-2 munaa, joita se hautoo neljästä viikosta kuukauteen.

Harvinaistuminen

Keisarisarvinokat harvinaistuvat koska läntisen Intian, Kaakkois-Aasian ja Indonesian sademetsät, joissa ne elävät ovat suurelta osin hakattu puutavaraksi tai pelloiksi. Lajia harvinaistuttaa myös metsästys. Keisarisarvinokat on listattu CITES-sopimukseen liitteeseen I.

Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee keisarisarvinokan vaarantuneeksi.^[2]

Lähteet

• Cristopher M. Prrins, Otavan lintutieto, Otava
• Tietoa keisarisarvinokasta englanniksi

Viitteet