Lakeuden Risti

Lakeuden Risti
Lakeuden Risti.
Sijainti	Seinäjoki
Seurakunta	Seinäjoen seurakunta
Rakentamisvuosi	1960
Suunnittelija	Alvar Aalto
Materiaali	kivi
Istumapaikkoja	1 200
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Lakeuden Risti (myös Lakeuden risti)^[1] on vuosina 1957–1959 rakennettu ja vuonna 1960 käyttöön vihitty kirkkorakennus Seinäjoella. Kirkon suunnitteli akateemikko Alvar Aalto. Kirkko sijaitsee Aalto-keskuksessa kaupungintalon ja kirjaston välittömässä läheisyydessä. Erityisen tunnetuksi kirkon on tehnyt sen 65 m korkea kellotorni, josta näkyy lähes koko Seinäjoen kaupunki. Se onkin turistien suosima matkailukohde. Lakeuden Risti on museoviraston suojelema, kuten koko muukin Aalto-keskus.

Historia

Tausta

Uuden kirkon rakentaminen Seinäjoelle tuli ajankohtaiseksi, kun asemanseudulle syntynyt kauppala muodostui seurakunnan keskukseksi ja seurakuntataloa suunniteltiin.^[2] Törnävän kirkko jäi maalaiskunnan puolelle eikä kauppalalla ollut omaa kirkkoa. Asia korjattiin hankkimalla rukoushuone, jonka sali vihittiin kirkoksi. Tila oli kuitenkin kovin pieni, joten kirkkovaltuusto teki 1943 periaatepäätöksen tonttien hankkimisesta uutta kirkkoa varten. Koska seurakunnan taloudellinen tilanne oli heikko, rakennushanke eteni hitaasti.^lähde?

Vuonna 1943 kirkkovaltuusto periaatepäätöksen tonttien hankkimisesta uutta kirkkoa varten. Jo ennen tätä kirkkoneuvostossa ja -valtuustossa oli epävirallisesti keskusteltu asiasta. 1920-luvulla kirkolle aiottu tontti oli annettu lääninsairaalaa varten. Uuteen asemakaavaan kirkon paikaksi varattu tontti oli vielä tuolloin aukealla Larvalan pellolla. Maat tulivat kauppalan omistukseen, kun Marttilan uuden koulun tontti oli jäänyt erottamatta Larvalan talosta, jolta tontti oli ostettu. Larvala teki sittemmin takausten johdosta vararikon ja kaupunki osti Larvalan talon asian järjestelemiseksi.^[2]

Vuonna 1944 kirkonkokous hyväksyi suunnitellun uuden kirkon tonttien oston. Vuonna 1949 tehtiin päätös 1 miljoonan markan varaamisesta uuden kirkon rakennusrahastoon. 17. toukokuuta 1950 kirkkovaltuusto asetti kirkonrakennustoimikunnan. Toimikunta pohti kirkon paikaksi myös Linnanmännikköä. Äänestyksen jälkeen paikaksi valikoitui kuitenkin jo ostettu tonttialue.^[3]

Suunnittelu

Kirkonrakentamistoimikunta päätti julistaa kirkon suunnittelusta yleisen kilpailun. Kilpailulautakuntaan kuuluivat rakennustoimikunnasta Reino Ala-Kulju, Israel Yritys, Oskari Herttua ja I. V. Ahonen. Arkkitehtiliiton puolesta lautakuntaan osallistuivat yliarkkitehti Martti Välikangas ja arkkitehti Viljo Rewell.^[4]

Vuonna 1951 järjestettyyn kilpailuun osallistui 45 arkkitehtiä. Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus Lakeuksien risti, joka osoittautui akateemikko, professori Alvar Aallon ja hänen avustajiensa työksi. Kirkonrakennustoimikunnan lähtökohtana oli, että uuden kirkon tulisi voida palvella paitsi maakunnan keskeisen kaupungin kirkkona, myös hiippakunnan tuomiokirkkona.^[4] Tuolloin nimittäin Seinäjoesta suunniteltiin uuden hiippakunnan keskusta. Piispanistuin sijoitettiin sittemmin kuitenkin Lapualle.

Vaikka kilpailutoimikunta suositteli yksimielisesti Aallon ehdotusta uudeksi kirkoksi, rakennustyöt viivästyivät. Suurimpana syynä olivat rakentamisen aiheuttamat taloudelliset rasitukset. Aalto oli ehdottanut suunnitelmassaan kirkkoa päällystettäväksi hiotulla mustalla graniitilla, mikä olisi kuitenkin aiheuttanut liian suuria kustannuksia. Suunnitelmasta jouduttiin osin luopumaan.

Rakentaminen

Kirkkovaltuusto hyväksyi uusitun ehdotuksen, jonka mukaan kirkon rakentaminen aloitettaisiin vuonna 1957. Seuraavana vuonna vasta perustetun Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli hyväksyi piirustukset, vaikka se pitikin kirkkoa liian suurena ja epäili kauppalan kykyä rakentaa kirkkoa. Rakennustyö annettiin tarjouskilpailun jälkeen paikalliselle rakennusliikkeelle, joka aloitti työt 25. toukokuuta 1957. Harjannostajaisia vietettiin tammikuussa 1958. Taloudellinen tilanne oli edelleen huono, ja näytti siltä, että kellotornin rakentamisesta oli luovuttava. Keräysten ja lahjoitusten ansiosta rakentamista saatettiin kuitenkin jatkaa, ja kellotorni valmistui syksyllä 1958. Seuraavana kesänä kirkon annettiin kuivua kunnolla, minkä jälkeen kirkkoon asennettiin muun muassa urut ja penkit. Käyttöön Lakeuden Risti vihittiin 10. huhtikuuta 1960, samana vuonna kun Seinäjoen kauppala muutettiin kaupungiksi.

Kirkon yleiskuva

Kirkon seinäpinta on muurattu tiilestä, ja se on slammattu valkoiseksi. Seinien alaosa on päällystetty hiotulla mustalla graniitilla kuten myös toimituskappelin seinät. Kirkon katto on kuparia. Varsinaisen kirkko-osan tilavuus on 17 000 m³. Lattiapinta-alaa koko kirkkorakennuksessa on yli 1 600 m².

Lakeuden Ristin kirkkosali on muodoltaan katedraalikirkko. Salissa on 1 200 istumapaikkaa. Lisäksi urkuparvella on 24 paikkaa. Sali on 47 m pitkä, ja sen lattia kohoaa, niin että salin takaosa on 60 cm etuosaa korkeammalla.

Sisustus

Kirkon sisustus on kauttaaltaan Alvar Aallon suunnittelema. Penkkejä kirkossa on 82, ja ne on tehty punahongasta. Penkit on käsitelty vahalla, jotta penkkien puuaines säilyttäisi aidon värinsä. Yli puolet penkeistä hankittiin lahjoitusvaroin. Lakeuden Ristin kattokruunut ovat tompakkia, ja ne on valmistanut pääosin käsityönä Valaistustyö Viljo Hirvonen.

Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat ja vuodelta 1960. Urkujen koneisto on sähköpneumaattinen. Urkuihin kuuluu 53 itsenäistä äänikertaa ja kellot. Soittopöydässä on neljä sormiota ja jalkio. Julkisivu on Aallon käsialaa. Urkujen rakenne on siinä mielessä erikoinen, että suurin osa pilleistä on urkuparvella avoimessa tilassa ilman ympäröivää urkujulkisivurakennetta.

Kuoriosan lattia, saarnatuoli, alttaripöytä sekä piispanpenkit ovat italialaisesta Blanc Clair -marmorista. Piispanpenkkien siivekkeet ja polvistumispenkit on tehty valkopyökistä, ja niiden pehmusteet ovat mustaa nahkaa.

Alttarivaatteita – alttarin esivaate, alttariliina ja kirjatelineen liina sekä saarnatuolin kirjateline – on viisi eri liturgista väriä. Myös ne ovat Aallon suunnittelemia. Alttarivaatteet on valmistanut helsinkiläinen Käsityönystävät Oy. Poikkeuksen tästä tekee saarnatuolin kirjatelineen liina, jonka on tehnyt taiteilija Ellen Alakanto.

Kellotorni

Varsinaisen kirkkorakennuksen pohjoispuolella oleva kellotorni on 65,2 m korkea. Tornissa on näköalatasanne, ja sinne pääsee hissillä tai rappusia pitkin, joissa 276 askelmaa ja välillä on 16 lepotasannetta. Kirkonkellot, joita on kolme kappaletta, on valanut länsisaksalainen Gebrüder Rinckerin kellovalimo. Niiden painot ovat 1 828 kg, 1 191 kg ja 841 kg. Isoimmassa kellossa on teksti "GLORIA IN EXCELSIS DEO", keskimmäisessä "SE ON TÄYTETTY" ja pienimmässä "KIITÄ HERRAA, MINUN SIELUNI". Aikakellon on lahjoittanut Seinäjoen kauppala. Tornin jokaisella sivulla on kellotaulut. Kellotornin juurella oleva veistos, joka kuvaa pulppuavaa lähdettä, paljastettiin Seinäjoen seurakunnan 100-vuotisjuhlien yhteydessä 1963. Se on hankittu lahjoitusvaroin, ja sen suunnitteli Alvar Aalto.

Kirkon ympäristö

Kirkkokadun ja Koulukadun kulmauksessa sijaitsevan Lakeuden Ristin länsipuolelle rakennettiin 1965–1966 seurakuntakeskus, jota on toisinaan kutsuttu sosiaalikirkoksi. Keskuksen ja kirkkorakennuksen välissä on kirkkopiha, joka on suunniteltu niin, että siinä voidaan järjestää ulkoilmatilaisuuksia. Keskuksen seurakuntaosaan kuuluvat seurakuntasali ja sen eteistilat, kerho- ja kirjastotilat sekä toisessa kerroksessa olevat pyhäkoululuokat ja musiikkisali. Kellarikerroksessa sijaitsevat askartelu-, nuoriso-, liikunta- ja partiotilat. Kirkkoherranvirasto, taloustoimisto ja kokoustilat ovat rakennuksen länsisiivessä.

Kirkkorakennuksen itäpuolella on Pajuluomaan rajoittuva Kirkkopuisto, jossa on Terho Sakin muovaama karjalaisten evakkojen kunniaksi pystytetty patsas Heimotulet.

Lähteet

• Reino Ala-Kulju: Seinäjoen kirja, s. 253–266. Seinäjoen seurakunta, 1963. .
• Annikki Kyttä ja Tenho Takalo: Seinäjoen historia II, s. 242–249. Seinäjoen kaupunki, 1977. ISBN 951-99131-5-7.
• Seinäjoen seurakunnan Internet-sivut

Viitteet

Kirjallisuutta

• Aaltonen, Markus: Näkyyhän se varmasti. Alvar Aalto ja Seinäjoki. Jyväskylä: Veterator, 2004.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lakeuden Risti Wikimedia Commonsissa

• Lakeuden Risti (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.

n k m Seinäjoki Etelä-Pohjanmaa Seinäjoen seutukunta n k m Historia Hallintohistoria Seinäjoen kauppala Seinäjoen maalaiskunta Peräseinäjoen kunta Nurmon kunta Ylistaron kunta Tapahtumat Östermyran ruukki Suomen Tasavallan Vartiosto Krenatööripataljoona Talvisodan pommitukset n k m Kaupunginosat ja suuralueet Ylistaro Asemanseutu Alapää Kainasto Kirkonkylä Teräsmäki Kylänpää Hanhikoski Kylänpää Untamala Lakeus Halkosaari Kiikku Kitinoja Niemistönmaa Läntinen Alakylä Katajalaakso Huhtala Jouppi Jouppila Kultavuori Pruukinranta Kantakaupunki Hallila Itikka Keskusta Länsi-Kivistö Marttila Pohja Puukapernaumi Rengastie Uppa Kasperi Hallilanvuori Itä-Kivistö Kasperi Östermyra Kärki Pajuluoma Simuna Soukkajoki Törnävä Keskiseinäjoki Honkakylä Lehtimäenkylä Riskunmäki Viitala Ämmälänkylä Peräseinäjoki Haapaluoma Kirkonkylä Luomankylä Kihniä Kihniänkylä Siltala-Juupakylä Nurmo Kirkonkylä Koliini Nurmonjokilaakso Teppo Ruuhikoski Huumo Veneskoski Hyllykallio Hyllykallio Kapernaumi Kertunlaakso Tanelinranta Roves Kuoras Koura Viitalankylä Ylijoki n k m Luonto Järvet Haapalampi Haukilampi Hirvijärvi Juupajärvi Kakkurinjärvi Kalajärvi Kotilammi Kyrkösjärvi Martikkalanjärvi Rautaisenjärvi Sammattijärvi Valkiajärvi Varpulanjärvi Varrasjärvi Vähäjärvi Saaret Isosaari Myllysaari Törnävänsaari Virtavedet Ahvenjoki Friskinkoski Haapaluoma Juupaluoma Kihniänjoki Kruutikoski Kyrönjoki Lehmijoki Luomanjoki Myllykoski Nurmonjoki Pajuluoma Seinäjoki Teeriluoma Vuorikoski Voimankoski n k m Kaupunkiympäristö Puistot ja aukiot Björkqvistin puisto Jouppilanranta Kampusranta Kauppatori Keskuspuisto Keskustori Kirkkopuisto Lakeudenpuisto Liikennepuisto Mannerheimin puisto Muusanpuisto Myllysaari Olavi Pihan puisto Pajuluoman puisto Rakuunapuisto Ruutipuiston luonnonsuojelualue Sahalampi Simunanpuisto Tangopiha Törnävän kartanopuisto Vanhan sairaalan alue Rakennukset ja alueet Aalto-keskus Apila-kirjasto Kaupungintalo Kaupunginteatteri Lakeuden risti Seurakuntakeskus Valtion virastotalo Aisamäen kesäteatteri Haapaluoman louhos Kalajärven virkistysalue Kitinojan kyläkirkko Mallaskosken panimo Nurmon kirkko Peräseinäjoen kirkko Suojeluskuntapiirin esikuntatalo Taidehalli Törnävän kirkko Törnävän kartano Uppalan kartano Varikkogalleria Wanha markki Ylistaron kirkko Patsaat ja veistokset Alasin v. 1918 taistelun muistomerkki Arne Ritari muistomerkki Cityhirvi Elämän lähteellä Elämän virta Haikarat Heimotulet Horsma Hän on noussut ylös Ilmavaara Ilo Jääkärien muistomerkki Junankaataminen Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Katkennut taival Klemetti-Kuulan patsas Kolme hanhea Kuntakennot Kääntyvät kuutiot Lakeuden Sampo Maan siunaus Mannerheim Matti Pohto Muistojen kivi Muualle haudattujen muistopatsas Paimentyttö Pelimannipatsas Pikkupaana Pirstotut puut Rakuunakivi Ravikuningas Murto RES-Upseerikoulu Rukoileva sotilas Salomon Wilskman, Junnoon Salu Sankaripatsas Sotaan lähtevien kivi Suomi-neito Suojeluskuntalainen Suomenhevonen-sotahevonen Taistelijain muistomerkki Talvi- ja jatkosodan muistomerkki Tie paikallaan Tuolta se tulee, tuolta se tulee Valtakunnallinen painijapatsas Vapaussodan muistolaatat Vapaussodan muistomerkki Vapaussodan kaatuneiden muistomerkki Veden voima Ville Ritola Yrittäjä-Jussi Yrittäjyyden monumentti Ystävyyttä yli rajojen n k m Koulutus Korkeakoulutus Seinäjoen ammattikorkeakoulu Korkeakoulukirjasto Opiskelijakunta Seinäjoen yliopistokeskus Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto Toisen asteen oppilaitokset Seinäjoen lukio Nurmon lukio Ylistaron lukio Koulutuskeskus Sedu Peruskoulut Alakylän koulu Alaviitalan koulu Aseman koulu Etelä-Pohjanmaan Steinerkoulu Joupin koulu Halkosaaren koulu Hyllykallion koulu Kertunlaakson koulu Keski-Nurmon koulu Kirja-Matin koulu Kivistön koulu Kouran koulu Kärjen koulu Lintuviidan koulu Marttilan koulu Niemistön koulu Niittyvillan koulu Nurmon yläaste Pajuluoman koulu Pohjan koulu Pruukin yhtenäiskoulu Ruutipuiston koulu Seinäjoen lyseo Seinäjoen yhteiskoulu Tanelinrannan koulu Toivolanrannan yhtenäiskoulu Topparlan koulu Toukolanpuiston koulu Törnävän koulu Valkiavuoren koulu Ylistaron yläkoulu Entiset: Haapaluoman koulu Honkakylän koulu Isokylän koulu Kihniän koulu Kitinojan koulu Rastipuiston koulu Muu koulutus Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto Honkakylän varhaiskasvatuskeskus Sedu Aikuiskoulutus Suomen Yrittäjäopisto Taidekoulu Oiva n k m Seurakunnat Seurakunnat Luterilaisuus Seinäjoen seurakunta Nurmon alueseurakunta Peräseinäjoen alueseurakunta Ylistaron alueseurakunta Seinäjoen rauhanyhdistys Halkosaaren rukoushuone Hyvän Paimenen kappeli Ylistaron rukoushuone Luukkaan luterilainen seurakunta Helluntaiherätys Seinäjoen helluntaiseurakunta Peräseinäjoen helluntaiseurakunta Ylistaron helluntaiseurakunta Muut Seinäjoen adventtiseurakunta Seinäjoen vapaaseurakunta Houm Church n k m Kulttuuri Tapahtumat MARS-festivaali Provinssirock Seinäjoki Hip Hop Festival Solar Sound Festival Tangomarkkinat Vauhtiajot Östermyra-päivät Harrastajateatterikesä (1973–2016) Seinäkuun yö (1993–2013) Museot Etelä-Pohjanmaan museo Etelä-Pohjanmaan traktorimuseo Hevostyökonemuseo Kriikun museomylly Nurmon museo Riihimuseo Ritarin kotimuseo Sairaalamuseo Siirtolaismuseo Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museo Törnävän museoalue Musiikki Rytmikorjaamo Etelä-Pohjanmaan mieslaulajat Seinäjoen kaupunginorkesteri Muuta Kalevan navetta Seinäjoki-sali n k m Urheilu ja liikunta Urheiluseurat Crocodiles FC Seinäjoki Konnat Kouran Louhi MLT Nurmon Jymy Lentopallo Pesäpallo Salibandy Nurmon Pallo Pallo and the Boys Peräseinäjoen Toive Pesäpallo Ride Etelä-Pohjanmaa S-Kiekko Seinäjoen Hiihtoseura Seinäjoen Jalkapallokerho SJK-juniorit Seinäjoen Maila-Jussit Lentopallo Seinäjoen Mimmiliiga Seinäjoen Peliveljet Seinäjoen Seudun Urheilijat Seinäjoen Sisu Seinäjoen Uimarit Seinäjoen Urheilijat Seinäjoen Voimistelijat Seinäjoki Rugby Seinäjoki United Seinäjoki-Lentis Sepsi-78 Ylistaron Kilpa-Veljet Ulkoliikuntapaikat Alakylän kenttä Haalin kenttä Haalin hyppyrimäet Jouppilanvuori Jouppilanvuoren hyppyrimäet Jouppilanvuoren tekonurmi Kainaston hyppyrimäet Kasperin kenttä Kertunlaakson tekonurmi Ketturämäkön kenttä Kivistön koulun kenttä Kärjen kenttä Linnanpuiston kenttä Marttilan kenttä Nurmon pallonurmi OmaSp Stadion Peräseinäjoen pesäpallostadion Prunttimäen tekonurmi Ruuhikosken golfkenttä Seinäjoen harjoituskenttä Seinäjoen keskuskenttä Seinäjoen pesäpallostadion Seinäjoen ravikeskus Seinäjoen tekojäärata Skaala-areena Törnävän kenttä Ylistaron urheilupuiston pesäpallostadion Ylistaron urheilukenttä Sisäliikuntapaikat Elisa-monitoimihalli Kirmaushalli Nurmon liikuntahalli Ritola-halli Seinäjoen jäähalli Seinäjoen Uimahalli-Urheilutalo Seinäjoki Areena Wallsport Areena Qmax Arena n k m Liikenne Päätiet Valtatie 16 Valtatie 18 Valtatie 19 Kantatie 67 Seututie 672 Seututie 694 Yhdystie 6981 Raideliikenne Liikennepaikat Louon rautatieasema Peräseinäjoen rautatieasema Pohjois-Louko Seinäjoen rautatieasema Ylistaron rautatieasema Väylät Haapamäki–Seinäjoki-rata Pohjanmaan rata Suupohjan rata Tampere–Seinäjoki-rata Vaasan rata Lentoliikenne Seinäjoen lentoasema n k m Talous ja elinkeinot Yritykset Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa Ilkka I-Mediat Ilkka-Pohjalainen J. Rinta-Jouppi Käyttöauto Mallaskoski Minimani Oma Säästöpankki Seinäjoen Energia Sorsanpesä Tukkutalo Heinonen Teollisuus Atria Suomi Itikka Nurmon ruokatehdas Prima Industrie Roves Kauppakeskukset Epstori Ideapark Seinäjoki Megakeskus Torikeskus Kehitys Frami Järjestöt Etelä-Pohjanmaan kauppakamari Seinäjoen Yrittäjät n k m Muuta Seinäjokeen liittyvää Hallinto Kaupunginvaltuusto Vaakuna Media Epari Ilkka-Pohjalainen Ilkka Radio Seinäjoki Seinäjoen Sanomat Seinäjokinen