Leonard Typpö (aik. Alatyppö, 29. tammikuuta 1868 Rautio − 27. kesäkuuta 1922 Rautio) oli suomalainen runoilija, kansanedustaja, maanviljelijä ja vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen maallikkosaarnaaja.
Sisällys
1Maanviljelijä
2Kansanedustaja
3Runoilija
3.1Kokoelmat
4Uskonto
5Lähteet
6Aiheesta muualla
Maanviljelijä
Typön vanhemmat olivat talollinen Kaarle Alatyppö ja Lovisa Alatyppö. Vuonna 1886 Typpö avioitui Fredrika Sipilän kanssa. Sipilä kuoli vuonna 1896 ja Typpö solmi uuden avioliiton Anna Lyydia Sorvarin kanssa vuonna 1902.
Kansanedustaja
Typpö pyrki eduskuntaan Oulun eteläisestä vaalipiiristä. Hän oli ensiksi Suomalaisen puolueen edustaja vuosina 1911–1914 ja 1917–1918. Vuonna 1918 hän siirtyi vastaperustettuun Kansalliseen Kokoomuspuolueeseen, jonka edustajana hän oli vuosina 1918–1922. Eduskunnassa hän toimi lakivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa.
Runoilija
Leonard Typpö kirjoitti uskonnollisia runoja, joita on Virsikirjassa ja Siionin laulut -kokoelmassa. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa virret 105 (Aurinkomme ylösnousi) ja 180 (Jeesus sanoi omillensa) ovat Typön käsialaa. Kaksi hänen virttään on Norjan kirkon virsikirjassa, virsi 702, norjaksi "I en drøm jeg øyner", kveeniksi "Mieleheni muistuu koto ihana", ja virsi 846," Morgonsola varmar kjærleg", kveeniksi "Aurinkomma ylösnousi".
Kokoelmat
Siionin kansan Matka-Laulut Elämän tiellä (eri painokset 1902, 1909, 1912, 1914 ja 1916; Tampere)
Kotimaan virsiä (1912)
Siionin Matka-Laulut -kokoelma 3. p. toim., sen 346 laulusta ja virrestä 108 Typön omia.[1]
Uskonto
Typpö oli vanhoillislestadiolaisen liikkeen maallikkosaarnaaja ja kirkolliskokousedustaja.
Armo ja totuus ynnä kristillisiä kirjeitä, 1904
Kirjeitä, osa 1, 1907, L. T. ja Pekka Raattamaa
Lähteet
Leonard Typpö Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
↑Timo Holma. Lestadiolaisen liikkeen laulukirjat 13.5.2005 [1]
Aiheesta muualla
Virsi 105. Virsikirja.fi.
Virsi 180. Virsikirja.fi.
Leonard Typpön sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999).
Olavi Eilo: Leonard Typpö (Arkistoitu – Internet Archive). Kirjasto Virma.
