Má vlast

Má vlast (tšek. Kotimaani) on kokoelma kuudesta sinfonisesta runosta jonka on säveltänyt tšekkiläinen säveltäjä Bedřich Smetana vuosien 1874 ja 1879 välillä. Näissä runoissa Smetana yhdisti Franz Lisztin sävelrunon muodon kansallismielisen musiikin ihanteiden kanssa, joka oli suosittua 1800-luvun loppupuolella. Jokainen runo kuvaa jotakin tiettyä puolta Böömin maaseudusta, historiasta tai legendoista.

Kokoelman osat ovat:

Vyšehrad – historiallinen linna, joka oli Böömin muinaisten kuninkaiden tukipaikka.
Vltava – kuvaus Vltava- eli Moldau-joesta, sarjan tunnetuin ja suosituin osa.
Šárka – böömiläinen sankaritar, joka voitti ritari Ctiradin.
Z českých luhů a hájů (Böömin kedoilta ja lehdoista) – idyllinen maalaiskuvaus.
Tábor – hussilaisten linna.
Blaník – vuori, jolla hussilaiset poltettiin ja jolla he odottavat ylösnousemusta.^[1]