Mäkilitukka
| Mäkilitukka | |
|---|---|
 | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Brassicales |
| Heimo: | Ristikukkaiskasvit Brassicaceae |
| Suku: | Litukat Cardamine |
| Laji: | hirsuta |
| Kaksiosainen nimi | |
| Cardamine hirsuta | |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Mäkilitukka (Cardamine hirsuta) on yksivuotinen ristikukkaiskasvi, ylitalvinen ruoho.
Ulkonäkö ja koko
Mäkilitukka kasvaa 10–30 senttimetriä korkeaksi. Sen erottaa muista litukkalajeista tiheän ruusukkeen ja usein monien varsien avulla. Varsi on yleensä kalju, tyveltä haarova ja miltei suora. Kasvi kasvattaa tiheän tyviruusukkeen, joka säilyy. Sen lehdet, 1–4 pariset, ruodit ovat jonkin verran karvaisia, lehdykät pyöreähköjä ja päätölehdykkä munuaismainen. Varsilehtiä on tavallisesti 1–4 ja ne ovat ruusukelehtiä pienempiä ja kapeampilehdykkäisiä. Pienet valkoiset kukat, joissa neljä verholehteä. Terälehdet ovat 2,5–3 mm pitkiä, n. 0,5 cm leveitä ja valkoisia. Heteitä on yleensä 4. Emiö on yhdislehtinen, 1-vartaloinen, 1-luottinen.[1][2]
Hedelmä ja siemen: Monisiemeninen, pitkittäin aukeava, hoikka, litteä, 15–25 mm pitkä, yleensä peränsä suuntainen karvaton litu, ne ovat äkillisesti avautuvia, kärjessä pieni, usein epäselvä, enintään 0,5 mm pitkä ota. Jotka ovat kukkia alemmaksi ulottuvia. Lituperä ¼-⅓ lidun pituudesta, pystyhkö. Siemenet vaaleanruskeita, soikeahkoja tai soikeankulmikkaita, 0,9–1,3 mm pitkiä, 6–0,9 mm leveitä, litteähköjä.[3]
Levinneisyys
Mäkilitukkaa tavataan Länsi- ja Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Se on levinnyt paikoin myös Pohjois-Amerikkaan.[4] Liikenteen myötä laji on levinnyt myös Etelä-Amerikkaan ja Meksikoon.[1] Suomessa se on yleinen Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa, harvinaistuu nopeasti kohti itää ja pohjoista.[5]
Elinympäristö
Mäkilitukan kasvupaikkoja ovat kuivat rinteet, katajakedot, laidunmetsiköt, joutomaat, louhikot ja kalliot, joskus sitä on rikkaruohona puutarhoissa tai nurmikoilla, ja usein kasvihuoneissa.[1][2]
Kuvagalleria
Lähteet
- ↑ a b c Luontoportti: Mäkilitukka (Cardamine hirsuta) luontoportti.com. Viitattu 20.10.2017.
- ↑ a b Suomen Lajitietokeskus: Mäkilitukka (Cardamine hirsuta) laji.fi. Viitattu 20.10.2017.
- ↑ Flora of China: Cardamine hirsuta efloras.org. Viitattu 20.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Den virtuella floran: Bergbräsma (Cardamine hirsuta) linnaeus.nrm.se. Viitattu 20.10.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Mäkilitukan (Cardamine hirsuta) levinneisyys Suomessa Viitattu 20.10.2017.
Aiheesta muualla
- Kasviatlas 2016: Mäkilitukan (Cardamine hirsuta) levinneisyys Suomessa
- Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Mäkilitukka (Cardamine pratensis)
- ITIS: (Cardamine hirsuta)
- Flora of North America: (Cardamine hirsuta) (englanniksi)
- Funet.fi Cardamine L.
|
