Maakaasu Suomessa

Maakaasuputki on merkitty maastoon vahinkojen välttämiseksi.

Maakaasua käytetään Suomessa lähinnä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, teollisissa prosesseissa ja raskaassa liikenteessä.[1] Maakaasun käyttäjiä ovat muun muassa metsäteollisuus[2] sekä kaasuputkiston varrella sijaitsevat leipomot, paahtimot, lihateollisuus ja valmisruokateollisuus.[2] Kaasu on käytännössä ainoa vaihtoehto niissä teollisuuden prosesseissa, joissa tarvitaan erittäin korkeita lämpötiloja tai joissa kaasua käytetään raaka-aineena[3]. Suurin maakaasun käyttäjä on ollut Nesteen Porvoon-jalostamo, joka tekee maakaasusta jalostuksessa tarvittavaa vetyä[4].

Suomella ei ole maakaasun varantoja tai tuotantoa, vaan Suomi on täysin riippuvainen maakaasun tuonnista. [1]

Maakaasun tuonti Suomeen alkoi vuonna 1974. Aluksi ainoana maahantuojana ja tukkumyyjänä toimi Gasum Oy. Vuoden 2020 alusta otettiin käyttöön BalticConnector-putki Suomen ja Viron välille. Tällöin Gasumin kaasumonopoli kumottiin ja Suomen kaasumarkkina avautui kaikille halukkaille maahantuojille. Samalla Gasum Oy hajotettiin kaupallisesti toimivaksi kaasun myyntiyhtiöön Gasum Oy:ksi sekä kaasuverkkoa operoivaksi Gasgrid Finland Oy:ksi.

Maakaasun siirtoverkosto Suomessa ulottuu Kaakkois-Suomesta pääkaupunkiseudulle, Pirkanmaalle ja osaan läntistä Uuttamaata[5].

Maakaasu on kallis polttoaine[6] ja pelkästään kaukolämmön tuotannossa maakaasu on kallista.[7] Esimerkiksi Nokian kaupunki on siirtynyt maakaasusta puuhakkeeseen ja turpeeseen.[8]

Maakaasun osuus Suomen kaikesta energiankulutuksesta on 3,0%.[9]

Kaasun lähteet

Maakaasua on tuotu Suomeen Venäjältä Länsi-Siperiasta kahdella rinnakkaisella putkella sekä Baltiasta BalticConnectoria pitkin.[5]

Toukokuussa 2022 kaasun tulo Venäjältä Suomeen loppui[10]. Tämä koskee vain putkikaasua[11]. LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua tuodaan edelleen Venäjältä tankkereilla.[11] LNG:tä tuo Gasum Porin ja Tornion terminaalien kautta[12]. Gasumin mukaan sen on pakko maksaa ennen sotaa solmituista pitkistä toimitussopimuksista, vaikka se ei ottaisi kaasua vastaan[13]. LNG:tä käyttävät muun muassa Outokumpu ja SSAB.[12]

Venäjän kaasua korvaamaan hankittiin terminaalilaiva Exemplar, joka saapui joulukuussa 2022[14]. Maakaasu tuodaan nestemäisessä muodossa Inkoossa sijaitsevaan Exemplar-terminaaliin, jossa se syötetään kaasuputkeen.[15] Exemplarille toimittaa kaasua ainakin virolainen Eesti Gaas[16] eli Elenger, joka tuo kaasun Yhdysvalloista ja Norjasta.[15]

Suomen ensimmäinen LNG-terminaali avattiin Porissa vuonna 2016[17]. Sen jälkeen on rakennettu terminaali myös Tornioon[18]. Syksyllä 2022 otettiin käyttöön Haminan LNG-terminaali[19], josta pystytään syöttämään kaasua siirtoverkkoon noin 3 terawattitunnin edestä vuodessa, sekä 30 000 kuutiometrin kokoinen kaasuvarasto.[20]

Maakaasuverkostoon syötetään myös uusiutuvaa biokaasua biokaasulaitoksilta. Nämä laitokset sijaitsevat Espoossa, Kouvolassa, Lahdessa ja Riihimäellä. Niiden lisäksi Haminassa sijaitsee jakeluverkkoon kytketty laitos.[21]

Historia

Maakaasun tuonti Suomeen alkoi vuonna 1974. [22] Vuonna 1974 ensimmäinen maakaasuputki Neuvostoliitosta Itä-Suomeen avattiin. Kaasun jakelusta vastasi Neste Oy (myöhemmin Fortum). Kaasuverkosto laajeni Pirkanmaalle ja pääkaupunkiseudulle vuonna 1986. Kaupunkikaasu Helsingissä vaihdettiin maakaasuun 1991–1994. Fortumin maakaasutoiminnot siirtyivät perustetulle uudelle yhtiölle, Gasumille.[23] Vuoden 2020 alusta Gasum Oy hajotettiin kahteen eri yhtiöön: kaupallisesti toimivaksi kaasun myyntiyhtiöön Gasum Oy:ksi sekä kaasuverkkoa operoivaksi Gasgrid Finland Oy:ksi. Lisäksi markkinoille tuli useita uusia kaasunmyyntiyhtiöitä ja kaasumarkkina toimii nyt samaan tapaan kuin muutkin eurooppalaiset kaasumarkkinat eli siirto ostetaan Gasgrid Finlandilta ja energia myyntiyhtiöiltä. [24]

Maakaasubussit aloittivat liikennöinnin Helsingissä vuonna 1996. Ensimmäinen julkinen kaasutankkausasema otettiin käyttöön Helsingin Malmilla vuonna 2005.

Maakaasun jakeluverkosto

Pääartikkeli: Suomen kaasuverkko

Maakaasun jakelua varten rakennettu putkiverkosto kattaa Suomen kaakkois- ja eteläosan. Tällä alueella maakaasun osuus lämmön- ja sähköntuotannon polttoaineista on noin 30 % primäärienergian käytöstä ollen koko maan primäärienergian käytöstä noin 10 %. Maakaasun osuus sähkönhankinnasta vuonna 2013 oli 13 %. Maakaasulla on myös merkittävä osuus erityisesti kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa, mutta myös kaukolämmön tuotannossa sekä lauhde- ja erillissähkön tuotannossa.[25]

Balticconnector yhdistää Suomen ja Viron kaasuverkon toisiinsa Suomenlahden läpi Inkoon ja Viron Paldiskin välillä.[26] Se otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa. Sitä kautta tuodaan noin kolmasosa Suomen maakaasun kulutuksesta. [27]

Gasum

Pääartikkeli: Gasum

Gasum Oy:llä oli yksinoikeus maakaasun maahantuontiin, siirtoon ja tukkumyyntiin Suomessa vuoden 2019 loppuun asti, nyt se harjoittaa ainoastaan kaasun maahantuontia ja tukkumyyntiä. Siirtoverkosta vastaa Gasgrid Finland Oy. Maakaasun vähittäismyynnistä huolehtivat vähittäismyyntiyhtiöt, jotka usein ovat alueellisia energiayhtiöitä, mutta valtakunnallisesti suurin vähittäismyyjä Suomen kaasuenergia Oy[28], joka toimii ympäri Suomea. Paikallisjakelusta huolehtivat paikallisjakeluyhtiöt, näistä suurin on Auris Kaasunjakelu Oy[29], joka on viime vuosina ostanut pieniä paikallisjakeluverkkoja itselleen.[30]

Nesteytetty maakaasu

Pääartikkeli: Nesteytetty maakaasu

Gasgridillä on Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella oma nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos, joka valmistui kesäkuussa 2010. Tuotantolaitos tuottaa lähes 20 000 tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Gasgridillä on laitoksen yhteydessä noin 2 000 kuutiometrin tuotevarasto.

Suomen ensimmäinen LNG-terminaali avattiin Porissa vuonna 2016[17], toinen Tornioon 2019[18] ja kolmas otetaan käyttöön Haminassa syksyllä 2021[31] .

Kehityshankkeita Suomessa

Kaasuverkkoa ei olla tällä hetkellä laajentamassa uusille alueille. Sen sijaan Gasgrid tutkii yhdessä alan yritysten sekä tutkimuslaitosten kanssa, miten kehittyvä vetytalous pitää huomioida kaasuverkoston kehittämisessä ja onko tarvetta erilliselle vetyverkostolle. [32]

Valtion myöntämät tuet

Työ- ja elinkeinoministeriö päätti tukea kolmen LNG-terminaalin rakentamista yhteensä 65,2 miljoonalla eurolla.[33]

Maakaasu liikennepolttoaineena

Maakaasua käytetään polttoaineena kaasuautoissa ja maakaasubusseissa. Gasum omisti vuonna 2018 yli 25 kaasutankkausasemaa Suomessa[34]. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa oli asetettu tavoitteeksi 5 000 kaasuautoa vuoteen 2020 mennessä, mutta määrä ylitettiin jo vuonna 2018.[35]

Helsinkiläinen Tammelundin Liikenne Oy hankki Suomen ensimmäiset maakaasua polttoaineenaan käyttävät linja-autot vuonna 1996.[36]

Vuonna 2014 kerrottiin maakaasubussien olevan vähitellen katoamassa pääkaupunkiseudulta. Uusia maakaasubusseja ei enää hankittu niiden korkeiden hankinta- ja käyttökustannusten sekä niissä ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi. Lisäksi dieselkäyttöiset autot olivat kehittyneet miltei yhtä vähäpäästöisiksi maakaasuautojen kanssa. Vuonna 2014 maakaasubusseja oli käytössä vielä kahdella liikennöitsijällä, jotka suunnittelivat niistä luopumista autojen taloudellisen käyttöiän umpeuduttua.[37]

Maakaasun tulevaisuus Suomessa

Samaan aikaan sekä teollisuus että energiayhtiöt pyrkivät korvaamaan maakaasua uusiutuvilla energialähteillä.[38]

Suomen energia- ja ilmastostrategiassa vuoden 2025 tavoite kaasuautoille on 15 000 autoa.[35]

Lähteet

  1. ↑ a b Tanja Nuotio: Jo kolmannes maakaasusta tulee Suomeen Baltian suunnasta uutta merenalaista kaasuputkea pitkin – "Markkinan avaus lähti käyntiin onnistuneesti" ts.fi. 1.6.2020. Viitattu 22.5.2024.
  2. ↑ a b Venäläisen maakaasun tulo Suomeen loppuu lauantaiaamuna kello 7 – Suomi vuokraa kaasulaivan 10 vuodeksi Yle Uutiset. 20.5.2022. Viitattu 10.10.2023.
  3. ↑ Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku olisi: arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi Yle Uutiset. 5.5.2022. Viitattu 10.10.2023.
  4. ↑ Energia | Inkoon lng-laivan varauskirja suljettiin Suomen ja Viron välisen kaasuputken häiriön takia Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 11.10.2023.
  5. ↑ a b https://gasgrid.fi/kaasuverkosto/kaasun-siirtoverkosto/
  6. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-10149648
  7. ↑ https://www.talouselama.fi/uutiset/kaasu-havisi-jo-suomessa/9e9e1716-9c0e-3f01-ae66-8653050087d1
  8. ↑ https://www.aamulehti.fi/a/23732353[vanhentunut linkki]
  9. ↑ https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ehk/statfin_ehk_pxt_12vq.px/table/tableViewLayout1/
  10. ↑ Maakaasun tulo Venäjältä Suomeen loppui Yle Uutiset. 21.5.2022. Viitattu 10.10.2023.
  11. ↑ a b Suomi voi olla pakotettu aloittamaan putkikaasun ostot Venäjältä uudestaan – tai maksamaan itänaapurille tyhjästä Yle Uutiset. 3.11.2022. Viitattu 10.10.2023.
  12. ↑ a b Katja Boxberg: Suomi ostaa yhä lng:tä Venäjältä – Outokumpu ja SSAB haluaisivat venäläiskaasusta eroon Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. 22.11.2023. Viitattu 23.11.2023.
  13. ↑ Suomalainen valtionyhtiö hankkii edelleen kaasua Venäjältä – satojen miljoonien ostoista hyötyy myös Putinin venäläis-suomalainen luottomies Yle Uutiset. 20.3.2023. Viitattu 22.5.2024.
  14. ↑ Järkälemäinen kaasulaiva saapui tänään satamaan Inkoossa – tästä kiireellä käynnistyneessä terminaalihankkeessa on kyse Yle Uutiset. 28.12.2022. Viitattu 10.10.2023.
  15. ↑ a b Marraskuussa täydennystä Inkoon LNG-kaasuterminaaliin Yhdysvalloista Yle Uutiset. 20.10.2023. Viitattu 20.10.2023.
  16. ↑ Valtava isolla rahalla hankittu LNG-terminaali saapui pelastamaan Suomen kaasunsaantia – asiakkaita sillä ei ole ollut vielä ainuttakaan Yle Uutiset. 3.3.2023. Viitattu 10.10.2023.
  17. ↑ a b https://yle.fi/uutiset/3-9005504
  18. ↑ a b https://yle.fi/uutiset/3-10826144
  19. ↑ Haminan LNG-terminaali on otettu käyttöön Yle Uutiset. 6.10.2022. Viitattu 10.10.2023.
  20. ↑ Suomessa ainutlaatuinen kaasuvarasto otetaan pian käyttöön – säiliö laitetaan toimintakuntoon venäläisellä kaasulla Yle Uutiset. 19.9.2022. Viitattu 10.10.2023.
  21. ↑ https://gasgrid.fi/kaasuverkosto/kaasun-siirtoverkosto/
  22. ↑ Maakaasua on virrannut Suomeen 40 vuotta Etelä-Saimaa. 2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.10.2015.
  23. ↑ Tuija Käyhkö: Kekkonen runnoi maakaasun Suomeen. Tekniikka & Talous, 15 Jan 2004. Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ https://gasgrid.fi/kaasumarkkinat/markkinamalli/
  25. ↑ Maakaasu energia.fi. Energiateollisuus. Arkistoitu 22.10.2016. Viitattu 11.10.2015.
  26. ↑ https://yle.fi/uutiset/3-9163964
  27. ↑ https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000007440529.html/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ https://suomenkaasuenergia.fi/suomen-kaasuenergia/yritys-ja-toimialueet//
  29. ↑ https://suomenkaasuenergia.fi/kaasunjakelu/
  30. ↑ https://suomenkaasuenergia.fi/mediatiedotteet/
  31. ↑ https://www.haminalng.fi/fi/
  32. ↑ https://gasgrid.fi/kaasumarkkinat/kaasut-osana-tulevaisuuden-energiajarjestelmaa/
  33. ↑ https://www.tem.fi/energia/tiedotteet_energia?89519_m=116055 (Arkistoitu – Internet Archive)
  34. ↑ Kaasuntankkausasemat kartalla (Gasumin ja muiden toimijoiden) Gasum, gasum.com. Viitattu 21.9.2018.
  35. ↑ a b Kari Ylänne: Sähköautojen määrän kasvutavoitteille naureskeltiin, mutta yksi käyttövoima ylitti välitavoitteen etuajassa Ilta-Sanomat. 17.2.2019. Viitattu 19.2.2019.
  36. ↑ Pertti Leinomäki, Kimmo Nylander, Jorma Rajasalo ja Reima Tylli: Stadin pienet bussifirmat, s. 88. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2012. ISBN 978-952-5805-38-3.
  37. ↑ Bussiammattilainen 3/2014, s. 9. Helsinki: Linja-autoliitto.
  38. ↑ Venäjältä virtaa Suomeen entistä vähemmän maakaasua Yle. 29.4.2014. Viitattu 11.10.2015.

Aiheesta muualla

  • Gasum: Maakaasun käyttö Suomessa