Sielunmessu
Hakusana ”Requiem” ohjaa tänne. Requiem-sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Sielunmessu eli requiem on katolisen kirkon jumalanpalvelus, jossa rukoillaan edesmenneiden puolesta. Sen alkuperäinen nimi on lat. Missa pro Defunctis eli messu kuolleiden puolesta, mutta se tunnetaan yleisesti myös palveluksen tekstin ensimmäisellä sanalla Requiem eli "lepo".
Requiemin osat
Sielunmessu noudattaa yleisesti tavallisen messun kaavaa. Se sisältää täydellisessä muodossaan messun pysyvät osat paitsi Gloria, Credo ja evankeliumia edeltävä Halleluja, joka korvataan Tractus-osalla, sekä muuttuvat osat, joiden teksti sielunmessussa on aina sama. Requiemiin kuuluu sekvenssi-osa Dies irae. Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen liturgisissa uudistuksissa Dies irae -osan käytöstä luovuttiin.
Dies irae -sekvenssin on muotoillut Tuomas Celanolainen 1200-luvulla. Runoelman alku kuvaa viimeistä päivää mm. Ilmestyskirjan näyllä, keskiosa on katuvan rukousta ja sekvenssin loppujakso muuttuu minä-muodosta yleiseksi.[1]
Trenton kirkolliskokouksessa säädetyn requiem-messun osat ovat:
- Introitus
- Kyrie
- Graduale
- Tractus
- Sekvens
- Offertorium
- Sanctus
- Benedictus
- Agnus Dei
- Communio (Lux aeterna)
Kuuluisia requiem-sävellyksiä
Lukuisat säveltäjät ovat säveltäneet sielunmessun tekstin vuosisatojen aikana. Säveltäjät ovat usein käsitelleet requiemin järjestystä vapaasti muunnellen. Esimerkiksi Joonas Kokkosen Requiemista puuttuu Dies irae kokonaan. Kokkosen Requiemissa on viimeistä edellisenä osana osa "In paradisum".
Kuuluisia sielunmessuja:
- Hector Berlioz, Requiem - Grande Messe des morts
- João Domingos Bomtempo, Requiem, "À Memória de Camões", op. 23 (1820)
- Benjamin Britten, War Requiem
- Luigi Cherubini, Requiem c-molli (1815) ja Requiem d-molli (1834–36)
- Maurice Duruflé, Requiem, op. 9
- Antonín Dvořák, Requiem, op. 98
- Gabriel Fauré, Requiem, op. 48
- Jean Gilles, Requiem (Messe des Morts)
- François-Joseph Gossec, Messe des morts (Requiem)
- Michael Haydn, Requiem pro defuncto Archiepiscopo Sigismundo, MH154
- Johann Adolf Hasse, Requiem C-Dur (1763), ja Requiem Es-Dur (1763/64)
- Antonio Lotti, Requiem, F-Dur
- Wolfgang Amadeus Mozart, Requiem KV 626 (keskeneräinen; perinteisesti Franz Xaver Süssmayr viimeisteli teoksen, 1791-92)
- Johannes Ockeghem, Requiem (vanhin säilynyt polyfoninen sielunmessu)
- Giovanni Pierluigi da Palestrina, Missa pro defunctis
- Krzysztof Penderecki, Requiem
- Guy Ropartz, Requiem
- Igor Stravinski, Requiem
- Giuseppe Verdi, Requiem
- Andrew Lloyd Webber, Requiem
- Hristo Tsanoff, Missa pro defuctis (Requiem), (2011)
- Jan Dismas Zelenka, Requiem, c-moll
Suomalaisia requiem-säveltäjiä
- Erik Bergman (Requiem över en död diktare, 1972)
- Kaj-Erik Gustafsson
- Kyösti Haatanen (1998)
- Bengt Johansson (Missa ad defunctos caros,1965)
- Joonas Kokkonen (1981)
- Pekka Kostiainen (2017)
- Tauno Marttinen (1973)
- Sulo Salonen (ensimmäinen suomalainen Requiem, 1963)
- Santeri Siimes
Katso myös
- Panihida, ortodoksinen vainajien muistopalvelus
Aiheesta muualla
- Mozart's "Requiem" with the completion of its unfinished musical score of musicologist Robert Levin. Spanish Radio and Television Symphony Orchestra and Chorus. Carlos Kalmar, conductor. Live concert.
- Dvořák's "Requiem". Spanish Radio and Television Symphony Orchestra and Chorus. Carlos Kalmar, conductor. Live concert. [1]
- Fauré's "Requiem". Spanish Radio and Television Symphony Orchestra and Chorus. Petri Sakari, conductor. Live concert.
Lähteet
- ↑ Juha Auvinen (toim): Laulun siivin Kirkkokuorolaisen käsikirja, s. 96, 123. Kirjapaja, 1982. ISBN 951-621-385-5.
| ||||||
|
