Venäjä olympialaisissa
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Venäjä olympialaisissa | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
 | ||||||
| Maakoodi | RUS | |||||
| Kotisivu | www | |||||
| Maan olympiamitalit | ||||||
| ||||||
| Kesäolympialaiset | ||||||
| Talviolympialaiset | ||||||
| Venäjä muissa olympialaisissa | ||||||
 Venäjän keisarikunta
| ||||||
| Infobox OK | ||||||
Venäjä osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran II olympiadin kisoissa 1900 Pariisissa. Venäjän olympiakomitea kuitenkin purkautui bolsevikkivallankaappauksen myötä 1917. Vuodesta 1922 maa oli osa Neuvostoliittoa, jonka olympiakomitea perustettiin ja tunnustettiin 1951. Neuvostoliitto osallistui ensi kerran olympiakisoihin XV olympiadin kisoissa 1952 Helsingissä, pääkaupunki Moskova isännöi XXII olympiadin kisat 1980 ja valtion hajottua 1991 sen olympiakomitean urheilijat kuuluivat vuoden 1992 olympialaisissa yhdistettyyn joukkueeseen koostuen talvikisoissa Itsenäisten valtioiden yhteisön 6 maan sekä kesäkisoissa yhteisön kaikkien 11 maan ja Georgian urheilijoista.
Venäjän olympiakomitea perustettiin uudelleen 1989 ja tunnustettiin 1993, minkä jälkeen maa on ollut mukana XVII talviolympiakisoista 1994, joissa maa oli mitalitilaston ensimmäinen ja on sen jälkeenkin kuulunut kärkipään menestyjiin. XXII talviolympiakisat 2014 järjestettiin Venäjän Sotšissa.
Venäjä on olympiakisojen kaikkien aikojen mitalitilastossa kymmenes ja sen olympiamenestys on ollut laaja-alaista. Nykyisin olympiaohjelmaan kuuluvista urheilumuodoista se on jäänyt ilman mitaleja vain ratsastuksessa ja triathlonissa sekä useissa palloilulajeissa, joissa mitaleja on hyvin vähän jaossa. Eniten kultamitaleja sillä on yleisurheilusta, painista ja voimistelusta. Maan ensimmäinen olympiavoittaja oli taitoluistelun erikoiskilpailun IV olympiadin kisoissa 1908 Lontoossa voittanut Nikolai Panin. Menestyneimmät urheilijat ovat neljä kultaa voittaneet maastohiihtäjä Larisa Lazutina (lisäksi yksi kulta yhdistetyssä joukkueessa), telinevoimistelija Aleksei Nemov sekä taitouimarit Anastasija Davydova ja Anastasija Jermakova. Kolme kultamitalia Venäjälle ovat voittaneet maastohiihtäjät Ljubov Jegorova (lisäksi kolme kultaa yhdistetyssä joukkueessa) ja Julija Tšepalova, miekkailija Stanislav Pozdnjakov (lisäksi yksi kulta yhdistetyssä joukkueessa), vapaapainija Buvaisar Saitijev, taitouimarit Olga Brusnikina ja Marija Kiseljova sekä kaukalopikaluistelija Viktor An (lisäksi kolme kultaa Etelä-Korean joukkueessa).
Mitalit
| Venäjän mitalit kesäolympialaisissa
| Venäjän olympiamitalit urheilumuodoittain
|
Lähteet
- The Olympic Games Official website of the Olympic Movement. IOC. Viitattu 24.6.2008. (englanniksi)
- Siukonen, Markku (toim.): Suuri olympiateos 11. Helsinki: Otava, 2001. ISBN 951-98673-0-9.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2002. Kustannus-Notariaatti Oy, 2002. ISBN 952-5106-16-0.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2005. Minerva Kustannus Oy, 2005.
- Siukonen, Markku: Urheilun vuosikirja 2006. Minerva Kustannus Oy, 2006. ISBN 952-5591-41-7.
- Stoakes, Shane: McQuaid: Kolobnev to get Beijing bronze medal CyclingNews.com. 18.11. 2009. Viitattu 19.11. 2009. (englanniksi)
- Vancouverin talviolympialaisten viralliset sivut The Vancouver Organizing Committee for the 2010 Olympic and Paralympic Winter Games. Arkistoitu 25.10.2009. Viitattu 2.3. 2010. (englanniksi)
- Venäjä Sotšin talviolympialaisissa 2014 Organizing Committee of the XXII Olympic Winter Games and XI Paralympic Winter Games of 2014 in Soc. Arkistoitu 25.2.2014. Viitattu 10.3.2014. (englanniksi)
