Vihtarin rautatieasema

Vihtari
Vihtarin rautatieasema lokakuussa 2007.
Perustiedot
Lyhenne	Vih
Rataosa	Pieksämäki–Joensuu
Ratakilometri	489+889
Sijainti	62°22′50″N, 029°01′46″E
Osoite	Ratatie 1, 79940 Vihtari
Kunta	Heinävesi
Etäisyydet	Pieksämäki 113,9 km Huutokoski 82,9 km Heinävesi 21,8 km Viinijärvi 35,7 km Joensuu 68,0 km
Avattu	1. joulukuuta 1939
Liikenne
Käyttäjiä	2 000 (v. 2008)[1]
Taajamajunat	Pieksämäki–Joensuu
Tavaraliikenne	lakkautettu, aiemmin puutavaraliikennettä
Muut tiedot	junakohtauspaikka
Matkustajalaituri(t)
Korkeus	26,5 cm[2]
Lyhin ja pisin pituus	58 m; 98 m[2]
Pinnoite	hiekka ja sora
Laiturikatokset	puinen katos
Asemarakennus
Suunnittelija	Thure Hellström
Materiaali	puu
Rakennettu	1938
Lipunmyynti	ei
Ratapiha
Raiteisto	2 laituriraidetta[2] 2 puunkuormausraidetta
Aiheesta muualla
Aseman tiedot
Pieksämäki–Joensuu Km   Lyh. Liikennepaikat  Kouvolaan  Ilomantsiin 183,3 Sul Joensuu Sulkulahti 182,5 Plt Joensuu Peltola 181,7 Jns Joensuu asema 180,9 Pielisjoki (silta) 180,7 Siihtala Valtatien 6 ja 9 ylitys 180,7 Käpykangas (ent. Kurapuro) 180,7  Kontiomäelle Valtatie 6:n ylitys 174,8 Ont Onttola 171,~ Höytiäinen Seututien 501 ylitys Seututien 502 ylitys 172,~ Hirsiniemi 169,~ Lautasuo 167,0 Yly Ylämylly 165,~ Matkalampi 164,~ Huutoranta 163,~ Honkavaara 160,~ Kuorinka 156,3 Lpe Liperi 152,~ Kontkala 149,5 Vnj Viinijärvi 148,6  Siilinjärvelle Valtatie 9:n alitus 144,8 Nmo Nostamo 142,9 Krl Kaarnalampi 139,~ Rnp Ristinpohja 131,8 Juo Juojärvi Valtatie 23:n alitus 125,~ Sak Sarvikumpu Seututien 477 alitus 119,~ Lampu 113,8 Vih Vihtari 110,8 Sps Sepänsalmi 103,2 Spu Sappu Seututien 476 ylitys 97,~ Ker Kerma 92,0 Hnv Heinävesi 89,~ Haveri 85,~ Kvm Koivumäki 79,~ Soidinkangas 76,8 Syr Syrjä 74,7 Lylysalmi (silta) 74,~ Sääksjärven satamaraide 74,~ Kue Kuvelampi 66,5 Kgl Kangaslampi 63,~ Rmä Rauhamäki Seututien 468 alitus 57,~ Kurola 53,8 Köp Könönpelto 52,2 (Akonniemen vaihde) 2,2 LiVi:n raja 4,0 Akonniemi 51,2 Meijerin raide 50,9 Vanha kanava (silta) 50,8 Taipaleen kanava (silta) 50,3 Kämäri (silta) 49,7 Pirtinvirta (silta) 49,5 Pirttiniemi (silta) 48,6 Var Varkaus 47,2  Kommilaan 46,8 Valtatie 23:n alitus 46,0 Lni Lehtoniemi 43,8 Kuvansinjoki (silta) 43,3 Valtatie 5:n ylitys 40,~ Klj Kollinjoki 35,6 Kma Kolma 33,0 Pasalan soraraide Seututien 455 tasoristeys 31,3  Parikkalaan 30,9 Hko Huutokoski 30,4 Voimalaitoksen raide 22,~ Mv Maavesi 18,~ Rmm Rummukka 13,7 Skä Siikamäki 11,~ Itätalo Valtatie 23:n alitus 5,~ (ent. kaksoisraiteen vaihde) 5,~ Nik Nikkarila  Iisalmeen 4,2 Pmt Pieksämäki tavara 2,6 Pmla Pieksämäki lajittelu 1,3 Tmu Pieksämäki Temu 0,0 Pm Pieksämäki asema  Jyväskylään  Kouvolaan Merkkien selitykset
Infobox OK

Vihtarin rautatieasema (lyh. Vih) sijaitsee Heinävedellä, noin kaksi kilometriä koilliseen Vihtarin kylän keskuksesta rataosalla Pieksämäki–Joensuu. Liikennepaikalla pysähtyy päivittäin kaksi henkilöjunaa molempiin suuntiin^[3]. Kaikki junat pysähtyvät raiteella 1.^[4] Asema-alueeseen kuuluu asemarakennuksen lisäksi asuintalo ja vesitorni sekä lukuisia pienempiä rakennuksia.

Vihtari oli vanhastaan maanteiden risteyspaikka, jossa Heinäveden kirkonkylästä tullut tie haarautui Savonrannan ja Liperin suuntiin. Tienristeyksen tuntumaan olivat sijoittuneet kestikievari, kansakoulu ja postitoimipaikka. Rautatie linjattiin Varkaudesta Vihtariin länsi-itä-suuntaisena, mutta Vihtarissa se kääntyy jyrkästi kohti pohjoista. Asema sijoitettiin mutkan puolivälissä olevalle suoralle. Asemarakennus valmistui arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan vuonna 1938, ja asema-alueelle rakennettiin myös vesitorni. Junaliikenne Varkaudesta Vihtariin alkoi juuri talvisodan puhjettua 1. joulukuuta 1939 ja Vihtarista edelleen Viinijärvelle välirauhan aikana huhtikuussa 1940.^[5]

Laajojen asumattomien salojen keskellä sijaitsevan Vihtarin aseman ympäristöön ei muodostunut mitään taajamaa, vaan asutus sijaitsi hajallaan aseman ja parin kilometrin päässä olevan tienristeyksen lähistöllä. 1990-luvulla Vihtari oli ainoa miehitetty liikennepaikka Varkauden ja Viinijärven välillä sekä matkustajajunien kohtaamispaikka. Lipunmyynti asemalla lopetettiin kesäkuussa 2000^[6] ja miehitys marraskuussa 2003, kun rataosan kauko-ohjaus otettiin käyttöön^[7]. Asemarakennus siirtyi Senaatti-kiinteistöille vuonna 2007.^[5]

Vihtarin rautatieasemalla oli käytössä Suomen rataverkon viimeisimpiin kuuluneet siipiopastimet^[5] eli semaforit sekä AGA-kaasuvilkkuvalolaitteella varustetut esiopastimet. Ne poistettiin käytöstä 20. lokakuuta 2003^[8] ja samalla liikennepaikan kampiasetinlaite purettiin. Tulosuuntien siipiopastimet korvattiin kolmivaloisilla pääopastimilla^[9], ja lähtöluvan antaa Pieksämäen kauko-ohjaaja radiolla. Nykyisin liikennettä Vihtarin liikennepaikalla ohjataan kaukokäytöllä Pieksämäen liikenteenohjauskeskuksesta käsin ja asetinlaitteena on Mipro MiSo TCS -tietokoneasetinlaite. Asetinlaitetta ei ole sijoitettu asemarakennuksen sisälle vaan metalliseen konttitilaan^[5]. Asemarakennus ei jäänyt kuitenkaan aivan tyhjilleen, sillä se on linjaradion releaseman laitetilana.^lähde? Liikenteenohjauksen muututtua myös aseman miehitys lopetettiin.

Raakapuun kuormaus lopetettiin Vihtarissa 2010-luvulla.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vihtarin rautatieasema Wikimedia Commonsissa

• VR: Vihtarin rautatieasema
• Vaunut.org: Liikennepaikan tiedot
• Vaunut.org: Kuvia Vihtarin rautatieasemalta
• Kohtaus Vihtarissa (Arkistoitu versio)